Dopamiini on olennainen aivojen välittäjäaine, joka säätelee useita tärkeitä toimintoja kehossamme. Se on hermovälittäjäaine, joka liittyy vahvasti hyvinvointiin, nautintoon ja motivaatioon. Nykypäivän yhteiskunta tarjoaa runsaasti ärsykkeitä, mikä voi aiheuttaa dopamiiniriippuvuuden riskin. Tässä artikkelissa tarkastelemme mm. miten ärsykkeiden yltäkylläisyys vaikuttaa dopamiinitarpeeseemme ja miten voimme tasapainottaa sitä.
Kirjassa ”Kuusi ainetta, jotka muuttavat elämäsi” havainnollistetaan tilannetta jakamalla dopamiini hitaisiin -ja nopeisiin dopamiineihin. Tällaista jakoa ei todellisuudesssa ole olemassa, mutta se auttaa ymmärtämään dopamiinin vaikutusta meihin. Hitaasti vaikuttavat dopamiinit ovat niitä jotka vaativat ihmiseltä hieman vaivaa. Näitä voi olla esimerkiksi kirjan lukeminen, uusien asioiden opettelu ja liikunta. Nämä kaikki vaativat hieman pidempijänteistä tekemistä eikä dopamiini vain ryöpsähdä äkillisenä korkeana piikkinä. Nopeat dopamiinit voisivat olla esim. roskaruoka, tv-sarjat, kännykkäpelit, some, osakekurssien seuraaminen jne. Saat varmaan jo kiinni mitä näillä haetaan. Nopeaa ja helppoa toimintaa joka nostaa dopamiinitason vain nopeasti ylös. Näissä ongelmana on sietokyvyn kasvaminen ja pian huomaamme, että yksi toiminta ei riitä, vaan meidän pitää tehdä montaa nopeasti dopamiinia tuottavaa toimintaa yhtäaikaa. Et voi vain katsoa telkkaria vaan selaat samalla puhelinta ja syöt herkkuja.
Tutustutaan siis hieman tarkemmin mitä tämä dopamiini oikein on.
Mitä on dopamiini ja mitä se tekee?
Ihmisellä on neljä mielihyvää tuottavaa hormonia ja dopamiini on yksi niistä. Dopamiini on välittäjäaine, jota syntyy eniten aivoissa ja suolistossa. Sen tehtävä on siis välittää signaaleja hermosolujen välillä, osallistua liikkeiden säätelyyn ja vaikuttaa mm. oppimiseen sekä palkitsemiseen. Se liittyy vahvasti myös hyvinvointiin, ja sen tasapaino on elintärkeä kokonaisvaltaisen terveyden kannalta. Sen lisäksi, että dopamiini on mielihyvähormoni, se myös tekee olon energiseksi.
Dopamiinin aiheuttama hyvänolontunne motivoi ihmistä jatkamaan hyvää oloa tuottavaa toimintaa. Se vaikuttaa aivojen palkitsemisjärjestelmään, joka taas kannustaa tekemään yksilön ja lajin säilymistä edistäviä toimintoja. Esimerkkinä syöminen, juominen ja lisääntyminen. Kun toiminta on ymmärretty palkinnon arvoikseksi, kaikki mielihyvähormonit yhdessä tuottavat mielihyvää.
Dopamiinin vaikutus
Dopamiinilla on laaja vaikutus kehossa. Se osallistuu liikkeiden säätelyyn, oppimiseen, keskittymiseen ja palkitsemiseen. Tasapainoinen dopamiinitaso on olennainen hyvinvoinnin kannalta. Dopamiinin ollessa normaalilla tasolla ihminen kokee olonsa iloiseksi, tarkkaavaiseksi, motivoituneeksi sekä pirteäksi.
Dopamiinia voi myös olla liikaa kehossa ja se voi näkyä ylienergisyytenä, hyperseksuaalisuutena, impulsiivisena käytöksenä, nukahtamisvaikeutena tai jopa agressiivisuutena. Dopamiinin vajaus taas voi aiheuttaa mielialan laskua, väsymystä, muistihäiriöitä, motivaation puutetta ja keskittymisvaikeuksia. Jos koet näitä oireita niin on hyvä kiinnittää huomiota ruokavalioon, liikuntaan ja terveisiin elämäntapoihin, jotka voivat auttaa ylläpitämään tasapainoista dopamiinitasoa.
Liikunta ja dopamiini
Säännöllinen fyysinen aktiivisuus on tehokas tapa lisätä dopamiinitasoja ja parantaa mielialaa. Liikunta edistää terveyttä kokonaisvaltaisesti ja voi auttaa hallitsemaan dopamiinin tarvetta. Liikunnan tuottama hyvän olon vaikutus ei toki perustu pelkästään dopamiinitason nousuun, mutta se voi lisätä dopamiinireseptoreita aivoissamme. Muista, että jo 10 minuutin fyysinen suoritus voi nostaa mielialaa, mutta täyden hyödyn saavuttaminen vaatii vähintään n. 20 minuuttia fyysistä rasitusta.
Ravinto ja dopamiini
Terveellisellä ruokavaliolla on myös merkitystä dopamiinitasojen hallinnassa. Dopamiinin tuotantoa voi edistää syömällä tyrosiinipitoista ravintoa. Tyrosiini on aminohappo ja dopamiinin esiaste. Tyrosiinilla on mahdollista parantaa muistia ja henkistä suorituskykyä. Paljon tyrosiinia sisältäviä elintarvikkeita ovat mm. Siipikarjan liha ja munat, maitotaloustuotteeet, avokado, kurpitsan- ja seesaminsiemenet sekä soijapavut ja muut palkokasvit.
Dopamiini addiktio
Dopamiiniriippuvuus liittyy voimakkaaseen tarpeeseen jatkuvalle ärsykkeiden saannille, kuten päihteiden käytölle tai peliriippuvuudelle. Esimerkiksi päihteet jotka vaikuttavat keskushermoston kautta, kiihdyttävät aivoja tuottamaan dopamiinia. Tämä koukuttaa, sillä aineet aiheuttavat voimakasta mielihyvän tunnetta. Hyvän olon tunne kuitenkin häviää kun päihteen vaikutus lakkaa ja seurauksena korkeasta dopamiini piikistä voi olla erittäin ahdistavia tunnetiloja ja fyysisiä oireita. Koska päihteen vaikutus on vain lyhytaikainen, se voi aiheuttaa nopeastikin pakonomaista tarvetta saada sitä lisää. Tietoinen dopamiinin hallinta on avainasemassa riippuvuuden ennaltaehkäisyssä.
Some
Tänä päivänä yhä useampi on koukussa sosiaaliseen mediaan. Se on oivallinen tapa tuottaa helposti pieniä annoksia hyvää oloa. Tykkäykset ja positiiviset kommentit vapauttavat dopamiinia ja se rohkaisee julkaisemaan seuraavan postauksen. Tässä itsessään ei ole mitään pahaa. Mutta koska kyseessä on niin helppo ja nopea toiminta, hakeutuu ihminen sitä kohti hyvin luonnollisesti. Ajan myötä tämä kuitenkin vain kasvattaa dopamiinin tarvetta ja haluamme sitä lisää ja lisää. Tasaisin välein tulevat dopamiinipurkaukset siis alkavat koukuttaa meitä.
Somen kanssa haasteen luo sen salakavala tapa koukuttaa. Tietotulva on valtava ja se on helposti saatavilla. Ihminen toimii hyvin pitkälle viettien vietävänä ja ne voivat olla niin voimakkaita, että vaikka tiedostaisimme asian olevan meille haitallista niin meidän on hyvin vaikea sitä vastustaa. Tätä on hyvä miettiä erityisesti jos olet huomannut, että sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt selvästi viime aikoina, joku on siitä jo huomauttanut sinulle, mietit että sitä olisi hyvä vähentää tai huomaat sen vaikuttavan mielialaasi.
7. Dopamiini detox
Netissä on tullut vastaan Dopamiini detox -haaste. Tässä on tarkoituksena irrottautua niistä asioista jotka tuottavat sitä ns. ”nopeaa dopamiinia” ja opettaa aivoja erittämään isompia määriä dopamiinia niiden hitaasti tuottavien toimintojen yhteydessä. Tämä ”paasto” voi kestää muutamista tunneista useisiin päiviin. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Voit aloittaa pienestä ja kun huomaatkin mielesi olevan kirkkaampi niiden hetkien jälkeen, haluat luultavasti kasvattaa sitä aikaa ja pidät paastoa pian pidemmän ajan.Tietoinen lähestymistapa auttaa välttämään liiallisen stimulaation haittavaikutuksia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että dopamiini on monipuolinen välittäjäaine, ja sen tasapaino on avainasemassa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Tietoisella dopamiinin hallinnalla ja terveillä elämäntavoilla voimme tasapainottaa dopamiinitasoa ja edistää terveyttä niin fyysisesti kuin henkisesti.
